13. Ilmastotekoja

Jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt

Suomen kuntien ja kaupunkien jätehuollon päästöt koostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista, sekä jäteveden käsittelystä.

Kaatopaikoilla osa orgaanisesta jätteestä hajoaa anaeroobisesti vuosien ja vuosikymmenien kuluessa tuottaen metaania. Kaatopaikalla muodostuvan metaanin määrää arvioidaan dynaamisella mallilla, joka ottaa huomioon eri vuosina kaatopaikalle sijoitetut jätemäärät, jätteen tyypin, kaatopaikkakaasun talteenoton ja hapettumisen pintakerroksessa. Kaatopaikan ratkaisuilla voidaan vaikuttaa metaanipäästöjen syntyyn. Kaatopaikkakaasun talteenotolla saadaan muodostunutta metaania talteen, ja sitä voidaan hyödyntää energiana tai polttaa soihtupolttona, jolloin metaani palaa hiilidioksidiksi. Kaatopaikan hapettavan pintakerroksen avulla voidaan osa metaanista hapettaa hiilidioksidiksi.

Kompostoinnin päästöt perustuvat tietoihin kompostointilaitoksissa käsitellyistä jätejakeista. Laskennassa on hyödynnetty Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästökertoimia.

Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu toiminta-alueen kunnille asukasluvun suhteessa, sillä tietyn alueen kuntien asukaskohtaiset jätemäärät eivät yleensä vaihtele merkittävästi.

Jäteveden käsittelyssä syntyy CH4- ja N2O-päästöjä. Yhdyskuntajäteveden CH4-päästöjen laskenta perustuu jätevedenkäsittelylaitoksille saapuvan orgaanisen aineksen (BOD7) kuormaan, ja N2O-päästöjen laskenta jätevedenpuhdistamojen typpikuormaan vesistöihin. Useiden kuntien yhteisten jätevedenpuhdistamoiden tapauksessa päästöt on jaettu kunnille puhdistamolle saapuvan jätevesikuorman suhteessa. Yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden piiriin kuulumattomien asukkaiden jätevedenkäsittelyn päästöt on laskettu perustuen haja-asutusalueiden väkilukuun käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. CH4-päästö perustuu asukaskohtaiseen keskimääräiseen orgaanisen aineksen kuormaan, ja N2O-päästö keskimääräiseen proteiininkulutukseen ja proteiinin typpisisältöön. Teollisuuden jätevedenkäsittelyn päästöjen laskenta perustuu jätevedenkäsittelylaitosten orgaanisen aineksen (COD) sekä typen kuormitukseen vesistöihin. Lisäksi jäteveden käsittelyn päästöihin sisältyvät kalankasavtuksesta aiheutuvat päästöt.

Tämä indikaattori esittää asukaskohtaiset päästöt jätehuollosta. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiä on monia - huomaa, että tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia eri maissa sijaitsevien kuntien välillä.

Kirjaudu sisään jatkaaksesi